Onko elämää lukion jälkeen?

Harva lukion aloittava tietää, mitä haluaa tehdä ylioppilaslakin saatuaan. Nyt jo muualla opiskelevien Karin koulun, Rauman Lyseon peruskoulun ja Rauman yhteislyseon lukion kasvattien Milla Ikosen, Salla Laamasen ja Mikko Lindgrenin mielestä lukioajan on tarkoitus olla yleissivistävä kolmevuotinen, eivätkä tarkat tulevaisuudensuunnitelmat ole tarpeellisia.

– Kaikki lukiossa opiskeltava saattaa tulla jossain vaiheessa elämää vastaan, Mikko miettii. – Tämän takia ei kannata suuntautua vain tiettyihin oppiaineisiin.

– Lisäksi lukiolaisen mielipiteet muuttuvat kolmen vuoden aikana lähes poikkeuksetta. On hyvä, että omaa paikkaansa joutuu lukiossa hieman haeskelemaan. Toisaalta kaikkien mahdollisten kurssien kahmiminen on turhaa ylisuorittamista, Milla miettii.

Kiinnostava ala löytyi
lehtiä lukemalla

Kenelläkään kolmikosta ei ollut aavistuksia tulevasta opiskelupaikasta lukion alkaessa. Milla Ikonen opiskelee Turun yliopistossa poliittista historiaa, ja ajatus tästä heräsi ensimmäisen kerran abivuoden syksyllä.

– Lukio-opinnot tietysti vaikuttivat valintaani. Pidin aina historiasta ja yhteiskuntaopista.

Salla Laamanen opiskeli vuoden Raumalla lukiossa ja sai sen jälkeen opiskelustipendin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi kansainväliseen United World Collegeen Walesiin.

– Mietin myös vaihto-oppilasvuoden mahdollisuutta, mutta en halunnut opintojeni hidastuvan, Salla selvittää.

Nyt hän opiskelee Helsingissä Taideteollisessa korkeakoulussa kuvataidekasvatusta.

Mikko Lindgren opiskelee Lontoossa University College Londonissa taloustieteitä.

– Voin oikeastaan kiittää Sallaa siitä, miksi kiinnostuin Briteistä, Mikko naurahtaa.

– Lukiossa taloustiedettä oli mahdollista opiskella vain yhden kurssin verran, joten innostuin alasta lähinnä lehtiä lukemalla.

Lukio-opinnoista hyödyllisimpiä Mikolle olivat kielet ja pitkä matematiikka.

Suosituskirje
opettajalta

Salla ja Mikko ottivat ulkomailla opiskelusta itse selvää. Koulusta kuitenkin sai kannustusta etenkin tietyiltä opettajilta.

– Yksi englannin opettajista esimerkiksi laati minulle suosituskirjeen, Mikko kertoo.

Sallan lukioaika sisäoppilaitoksessa Walesissa oli melko rankkaa.

– Koulussa oli väsyttävää mutta ihanaa. Koti-ikäväkään ei ehtinyt vaivata, Salla kertoo.

Mikko kokee, että opiskelemalla Suomessa pääsisi helpommalla. Tapoihin ja kieleen nimittäin oli totuttautumista.

– Näin on kuitenkin parempi.

Välivuodelle oltava
hyvä suunnitelma

Salla ja Mikko pitivät molemmat onnistuneen välivuoden ennen kuin hakivat opiskelemaan. Millakin harkitsi vaihtoehtoa, vaikka tiesi jo olevansa kiinnostunut nykyisestä alastaan.

– Jos minulla olisi ollut kunnollinen suunnitelma välivuodelleni, se olisi voinut olla hyvä ratkaisu, Milla toteaa.

Välivuoden aikana Salla ehti olla kouluavustajana Rauman lukiossa, työskennellä Saksassa, matkustella ja valmistautua tuleviin pääsykokeisiin.

Mikko vietti välivuotensa armeijassa. Siellä hän kokee ainakin paineensietokykynsä kasvaneen.

– Opiskelukaverini stressaavat joskus opiskelun raskaudesta, vaikka itsestäni tuntuu ihan rennolta.

– Välivuosi kannattaa pitää myös, jos haluaa aloittaa opintonsa erityisen vahvasti, Milla miettii.

Esimerkiksi Mikolla ei ollut enää kirjoituksiin keskittymisen jälkeen opiskelumotivaatiota.

– Toisaalta itselläni kirjoitusten jälkeen opiskelurytmi oli jo valmiina ja jaksoin lukea pääsykokeisiin, Milla toteaa.

Tuleva ammatti
vielä hakusessa

Kukaan kolmikosta ei vieläkään tiedä tulevaa ammattiaan, mutta se ei estä olemasta innostunut opiskelusta.

Millalla, Sallalla ja Mikolla, tulevilla valtiotieteiden ja taiteen maistereilla ja kauppatieteiden kandidaatilla (Bachelor of Science in Economics), on tulevaisuudessa laajat työmahdollisuudet.

Teksti:RoosaKokkonen