Rinne kaipaa sopuisampaa päätöksentekoa

Mökkitalkkari Kai Rinne, 52, on täysin uusi kasvo pyhärantalaisessa kunnallispolitiikassa. Untuvikoksi häntä voi kutsua siksi, että hän ei ole koskaan aiemmin ollut mukana missään kunnallisessa päätöksenteossa.

Rinne lähti mukaan kokoomuksen listalle, mutta on sitoutumaton ehdokas. Toiveena Rinteellä on, että valtuustosaliin saataisiin sopuisat oltavat päätöksentekoa varten.

Pyhärannan mahdollisesta yhteistyön suunnasta Rinteellä ei ole lukkoon lyötyä kantaa.

Miksi olet ehdolla?

– Ihan rehellisesti sanottuna homma on hiukan kiinnostanut. Emäntä kysyi pari kuukautta sitten, että mitä tekisin, jos kysyttäisiin ehdolle. Silloin vastasin, että kieltäytyisin. Junkolan Iivo ei kuitenkaan antanut periksi. Ehkä olen aiemmin ollut sen verran vilkas liikkumaan, että ne eivät ole saaneet minua kiinni.

Miksi kokoomus?

– Kunnallisvaaleissa puoluekanta on minulle aivan sama. Vanhan tavan mukaan minun pitäisi kuulua demareihin, mutta toisaalta olen yrittäjä, ja kokoomus pyysi minua. Jäsenkirjaa minulla ei ole ikinä ollut eikä varmaan ikinä tulekaan.

Mitä päättyvällä valtuustokaudella on saatu aikaan?

– Hyvin huvittuneena olen seurannut sitä sirkusta. Kerran sanoinkin, että jos se energia mitä on käytetty tappelemiseen, olisi käytetty kunnan kehittämiseen, niin olot olivat erilaiset. Kun valtuusto tekee äänestyspäätöksen, kaikkien pitäisi olla sen takana. Jos leikkiin lähtee, pitää osata antaa myös periksi.

Mitä odotat tulevalta valtuustokaudelta?

– Odotan, että pystytään tekemään yhteisiä päätöksiä ja kaikki olisivat niiden takana. Liitosta en odota vaan yhteistyöneuvotteluja ilman, että suljetaan mitään vaihtoehtoa pois. Tuloksena pitäisi olla sellainen kunta, joka pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä mutta elämään sovussa.

– Valtuuston sisäinen yhteistyö pitää saada kondikseen. Yhteistyöstä on puhuttu, mutta se on ollut vähissä.

Mihin suuntaan Pyhärannan pitäisi ensisijaisesti hakea yhteistyötä?

– Edullisin suunta on paras. Sitä pitää kysyä eri kunnilta. Rauma ei ole minulle mikään peikko, samoin kuin toisille on Uusikaupunki. En ole ehdottomasti liitosta vastaan, mutta haluan, että ehdot neuvotellaan ensin eikä vasta päätöksen jälkeen. Vakka-Suomi ei ole suuntana sen mieluisampi kuin Raumakaan.

Mitä kunnan pitäisi tehdä, jotta rahat riittävät?

– Uskoisin, että ne jotka haluavat itsenäisyyttä, ovat valmiita veroprosenttia korottamaan. Kunnan tuottamatonta omaisuutta on myös mahdollista myydä hallitusti.

– Kamala sota siitä tulee, jos kouluihin menee puuttumaan, mutta jos oppilaita ei riitä kuin kahteen kouluuun, niin olen kunnan talouden nimissä sitä mieltä, että yksi kiinni.