Rauman aseveliakselin lujuus punnitaan kuntavaaleissa

Kuntavaalit näyttävät, säilyykö Rauma edelleen punaisena demarikaupunkina.

Valtapuolue SDP on jo monet vuodet kulkenut tiivistä käsikynkkää apurinsa kokoomuksen kanssa.

Valtaapitävien aseveliakseli joutuu puntariin, kun 51 valtuustopaikkaa jaetaan jälleen.

Liikahtelua
ollut vähän

Vastapainoa kahdelle suurelle ovat Raumalla tarjonneet valtuuston pienryhmät. Alun perin teknisenä vaaliliittona aloittanut Ryhmä 18 oli tiivis oppositio muun muassa kouluratkaisuissa.

Pienryhmiin lasketaan Raumalla keskusta, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit, sitoutumattomat ja vihreät.

Vaalien yksi jännitysmomentti onkin, jääkö pienryhmille yhä opposition rooli vai antaako kansa aiempaa vahvemman valtakirjan.

Viime vaalien tulos osoittaa, etteivät äänestäjät ole pahemmin liikahdelleet Raumalla. Muutokset ovat olleet yhden paikan luokkaa.

Demarit yrittävät
taas ykköseksi

Demarit saivat vaaleihin kahta vaille täyden 76 ehdokkaan listan. Tavoitteena on säilyttää asemat ykköspuolueena.

Kirkkaana tähtenä loistaa kolmekymppinen Kristiina Salonen, joka keräsi eduskuntavaaleissa Rauman toiseksi suurimman äänipotin heti istuvan kansanedustajan Reijo Kallion jälkeen.

Niin sanotusta vanhasta kaartista ovat ehdolla lähes kaikki nykyiset valtuutetut. Iso määrä ääniä tulee silti jakoon kahden kuolemantapauksen vuoksi.

Raumanmeren juhannusjuhlien siirto Poriin meni nuoren väen silmissä kaupunginhallituksen puheenjohtajan Eero Laineen piikkiin. Toisaalta ikäväki voi samasta syystä palkita Laineen äänien muodossa.

Lapista puolue teki hyvän kaappauksen palvaamoyrittäjä Jari Laihosessa.

Kilpa-autokuski
kalastaa nukkuvia

Kokoomuksella odotuksia nostaa muhkea 70 ehdokkaan äänestysluettelo. Tarjokkaita on nyt puolet enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Luopujiakaan ei ole kuin kaksi. Haussa on tuntuva lisäys viime vaalien 13 paikkaan. Nousua haetaan kalastamalla liikkuvien äänestäjien lisäksi myös nukkuvien ääniä.

24-vuotiaan kilpa-autoilijan Markus Niemelän ehdokkuus houkuttelee todennäköisesti nuoria äänestäjiä vaaliuurnille.

Muutenkin lista on varsinainen seisova pöytä: kahdeksan lappilaista, 24 yrittäjää, yhdeksän alle 30-vuotiasta ja kaupan päälle vielä turkkilaissyntyinen kokki.

Maaseudulta
voi kajahtaa

Merkittävää kohennusta asemiinsa odottelee niin ikään keskusta. Puolue on selvästi satsannut ehdokashankintaan liitoskunnissa.

Peräti kymmenen 47 ehdokkaasta on Lapista ja viisi Kodisjoelta. Jos Rauman uusien alueiden asukkaat osaavat keskittää ääniään, on ainakin muutaman ehdokkaan läpimeno mahdollista.

Toisaalta kahden viime vaalien suosikkinaisen, Heljä Siitosen ja Sari Soukaisen, poissaolo saattaa johtaa kannatusvuotoon. Hyöty voi koitua muiden puolueiden tunnetuille naisehdokkaille. Silloin liitoskunnista tulevien lisä-äänten vaikutus jäisi nollasummapeliksi.

Kristillisillä
etsikkoaika

Kristillisdemokraateille kuntavaalit tulevat etsikkoaikana. Uusia tähtiä ei ole vielä nousemassa. Ääniharava Leea Hiltusen loikka kokoomukseen oli iso isku. Kokonaan pois jää kakkosharava Keijo Ahorinta. Vaalit näyttävät, löytyykö manttelinperijää.

Vasemmistoliitossa yksi aikakausi jää taakse, sillä voimahahmo Gunnar Veijalainen siirtyi syrjään terveyssyistä. Nousua voi povata nuorelle ja innokkaalle Susanna Ruposelle.

Soinin porukat
rantautuivat

Vihreiden ehdokashankinta ei ole Raumalla sujunut aivan toiveiden mukaisesti. Kymmenen nimen ehdokaslista kertoo, ettei Raumalta välttämättä löydy puolueelle riittävää urbaania kaikupohjaa.

Sitoutumattomat ovat selvä protestiryhmä, johon kuuluu peruspilareita, kuten Mauri Ahro ja Seppo Sattilainen, ja loikkareita. Riveihin liittyi esimerkiksi demareista lähtenyt Åke Vastavirta ja Siitonen keskustasta.

Katsomaton kortti on sen sijaan perussuomalaisten rantautuminen merikaupunkiin. Riittääkö puheenjohtaja Timo Soinin imu tämän synnyinkaupungissa?

Linnake vaikeasti
sorrettavissa

Varsinainen ihme taidetaan kokea, jos Rauman maine demarilinnakkeena sortuisi. Asema on vankka: Viime vuonna eduskuntavaaleissa SDP vei Raumalla voiton 10:llä äänestysalueella 13:sta.

Jos valta-asetelmat todella heilahtaisivat, vaatisi se demareilta romahdusta ja esimerkiksi kokoomukselta ja keskustalta tuntuvaa kannatuksen nousua.

Porvareiden rynnäkkö ei silti välttämättä tuhoaisi aseveliakselia. Suurpuolueet ovat perinteisesti viihtyneet yhdessä vallankamareissa, ja keskinäinen yhteydenpito on ollut tiivistä verrattuna suhteisiin pienpuolueiden kanssa.