Viljelijät laiskoja hakemaan erityisympäristötukea
Monen satakuntalais- ja varsinaissuomalaistilan olisi mahdollista saada erityisympäristötukea, mutta harva käyttää tilaisuutta hyväkseen.
– Yksi syy on varmasti se, että viljelijöillä ei ole aikaa perehtyä erityistukiin. Tavallisten ympäristötukien ja peltotukien byrokratiassa on monen mielestä ihan riittävästi pyöriteltävää, MTK:n suunnittelija Kimmo Härjämäki pohtii.
Härjämäki kiersi viime kesänä Eurajoella kartoittamassa kohteita, joille olisi mahdollista saada erityisympäristötukea.
Hänen mukaansa Eurajoen ja Lapijoen varsilta löytyy paljon esimerkiksi peltolohkoja, joille kannattaisi perustaa suojavyöhyke.
Tähän mennessä vain muutama eurajokelaisviljelijä on hakenut erityisympäristötukea suojavyöhykkeen perustamiseen ja hoitoon.
Vähintään 15 metriä leveillä suojavyöhykkeillä voidaan estää ravinteiden ja maa-aineksen kulkeutumista pelloilta vesistöön ja vähentää näin vesien rehevöitymistä.
Suojavyöhykkeistä on hyötyä erityisesti kaltevilla rantapelloilla vesistöjen ja valtaojien varsilla sekä tärkeillä pohjavesialueilla.
Ehtoihin kuuluu, että alue niitetään vähintään kerran kesässä ja niittojäte kuljetetaan pois. Myös laidunnus on mahdollista.
Erityisympäristötuki on 450 euroa hehtaarilta. Päälle tulevat vielä tavanomaiset peltotuet, jolloin hehtaarikorvaus on 800–900 euroa.
