Nollatulostavoite nuorison syrjäytymiseen

Pekka Haavisto nosti presidentinvaalien aikana tärkeimmäksi teemakseen nuorten syrjäytymisen ehkäisyn. Nuoria, jotka eivät ole koulutuksen, opiskelun tai työjärjestelmän piirissä on Suomessa jo 50 000. Tämä on varmasti kaikkien mielestä 50 000 liikaa.

London School of Economicsin tutkimuksen mukaan näitä Britannian NEET-nuoria (NEET = not in education and not in training) on rutkasti enemmän ja jokainen maksaa yhteiskunnalle yli 100 000 euroa sosiaalisten etujen, menetettyjen verotulojen ja lisääntyneen päihteidenkäytön ja rikollisuuden myötä.

Istuin joitakin viikkoja sitten Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman, kanssa lounaalla, ja keskustelimme samasta teemasta. Hän kertoi suomalaisen syrjäytyneen nuoren maksavan elämänsä aikana yhteiskunnalle peräti miljoonan!

Kuinka moni nuori on palveluviidakon keskellä eksyksissä, eikä saa tarvitsemaansa apua lainkaan, tai se tulee myöhässä? Varmasti moni. Palvelut ovat sirpaloituneet usealle toimijalle, ja avuntarpeessa olevia juoksutetaan näiden toimiala-siilojen välillä. Moni luovuttaa eikä saa tarvitsemiaan palveluita. Moni ei varmaan edes tiedä, että apua olisi tarjolla.

Kokonaiskustannusten kannalta on jo taloudellisestikin järkevää pyrkiä kaikin keinoin eroon näistä siiloista ja satsata integroituihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin siten, että palvelut tuottavat aitoja tuloksia. Tulospohjainen palvelujen hankinta on mahdollista sisäisessä ja ulkoisessa palvelujentuottamisessa ja luo uusia sosiaalisia innovaatioita.

Esimerkkinä voisi olla vaikkapa nuorisagentti tai -navigaattorijärjestelmä, jossa yksi henkilö selvittää nuoren tarpeet ja sen perusteella valitsee tarkoituksenmukaisimmat ja integroidut palvelut juuri tuolle kyseessä olevalle nuorelle. Suomessa on käytetty myös etsivän nuorisotyönmallia menestyksekkäästi ennaltaehkäisyssä.

Painopisteen onkin oltava juuri ennaltaehkäisyssä, ja palvelujen tulostavoitteen on oltava nolla syrjäytynyttä nuorta.

Tiedämme, että jo reilun 10 vuoden päästä Suomen ns. huoltosuhde (työväestön ja veronmaksajien suhde julkisten palvelujen käyttäjiin) on todella heikko. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä. Ei pelkästään hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen vuoksi, vaan siksi, että jokaisella nuorella on oikeus elää mielekäs ja onnellinen elämä vapaana masennuksesta, päihteistä ja rikollisuudesta.

Anne Bland (vihr.)Huittinen