Pelkät tietojärjestelmät eivät ole kasvun moottoreita

Suomalaisen yhteiskunnan kehityksen tärkeä elementti ovat tehokkaat tietojärjestelmät. Ministeri Antti Tanskasen vetämä kasvutyöryhmä esittää julkisen sektorin tietojärjestelmien täyttä remonttia.

Tanskasen mukaan valtion, kuntien sekä terveydenhuollon tietojärjestelmien nykyistä parempi yhteensopivuus toisi huomattavat säästöt.

Nykytietämyksellä tuntuu erikoiselta, että tietojärjestelmissä on niin paljon muutettavaa. Yleinen luulohan on, että olemme tietoyhteiskuntana maailman kärkeä.

Ei Tanskasen työryhmä varmastikaan ole tehnyt turhaa työtä. Maailma digitalisoidaan niin pitkälle kuin se vain on mahdollista, ja tietojärjestelmät ovat osa tätä kokonaisuutta. Julkisen sektorin tiedonkulkun pitää olla nopeaa ja myös kansalaisten pitää ymmärtää, mistä palveluja saa helposti.

Ministeri Tanskasen työryhmän tulevaisuusvisiot eivät rajoitu pelkästään tietoyhteiskunnan hallintaan. Se olisikin liian yksioikoista, muutakin tarvitaan, jotta suomalaiset menestyvät elämän eri osa-alueilla globaalissa kilpailussa.

Maan nykyhallituksen tavoite on ollut saada suomalaiset pysymään nykyistä pitempään työelämässä.

Tanskasen työryhmässä on aivan oikein puututtu myös työuran toiseen päähän eli opiskelujen pituuteen. Suomalaisten opiskeluajat ovat aivan liian pitkät verrattuna muihin läntisen Euroopan maihin.

Olisi tärkeätä luoda kannustava järjestelmä, joka tehostaisi opiskelua. Parhaiten tämä toteutuu luomalla taloudellisia kannustimia, nopea valmistuminen tuo tiettyjä etuja. Pohdittavaksi kannattaisi ottaa myös lukukausien pituus, Suomessa lomat ovat aivan toista luokkaa kuin kilpailijamaissa.

Millään yksittäisillä keinoilla ei kasvua ja menestystä saavuteta.

Ministeri Antti Tanskasen työryhmän loppuraportti osoittaa, että kehittämisen kohteita on lukuisia. Kansalaisilta on koottu useita hyviä ideoita, miten Suomi pystyy kilpailemaan muiden kanssa. Avoimen lähdekoodin käytön opettaminen lapsille tai hyvän raakaveden vienti ulkomaille kuuluu listalle. Nämä pari esimerkkiä jo osoittavat ihmisten mielikuvituksen määrää, ajatukset eivät suinkaan ole huonoja.

Pahinta on se, että Tanskasenkin työryhmän loppuraportti päätyy sinne samaan ö-mappiin kuin niin monet muutkin komiteoiden tekemät selvitykset.

Jos ja kun työryhmän esityksistä löytyy järkeviä hankkeita, pitää ne toteuttaa myös käytännössä niin hyvin kuin se on mahdollista. Muuten on taas tehty paljon turhaa työtä.

Markkina määrää
hinnan

Ruotsalaisen sukellusryhmän kerrotaan nostaneen noin 70 pulloa samppanjaa Ahvenanmaan saaristossa. Samppanjapullojen arvoksi on arvioitu jopa useita kymmeniätuhansia euroja. Hinta tuntuu vähän samansuuntaiselta kuin aikoinaan Rauman edustalta Jönköping-aluksesta nostettujen samppanjapullojen arvo. Samppanjan hinta oli silloin yläkanttiin ja taitaa olla nytkin.