Vedestä haetaan uutta bisnestä

Kemiran ja VTT:n yhteinen vesitutkimuskeskus on mielenkiintoinen hanke.

Miljardit ihmiset kärsivät maailmalla puhtaan veden puutteesta. Meille niin itsestään selvä asia on suurelle osalle ihmiskuntaa vain haave. Talousveden ohella myös teollisuus tarvitsee puhdasta vettä eri prosesseihin.

Parisataa henkeä työllistävä keskus tähtää pitkälle: tavoite on luoda vedestä uutta bisnestä sen tilalle, minkä Suomi on jo menettänyt ja menettää tulevaisuudessa. Esimerkiksi meriveden prosessointi makeaksi vedeksi edullisella tavalla luo varmasti merkittävää liiketoimintaa.

Vesitutkimuskeskuksen osalta osaamista pitäisi löytyä. Kemira pystyy tuomaan kemian kansainvälisen tason tietämystä. VTT puolestaan pystyy hyödyntämään sillä olevaa mittavaa asiantuntemusta.

Yleisesti viime vuosina on ympäristönmuutosten takia puhuttu paljon hiilidioksidipäästöistä ja maailman luonnonvarojen käytöstä ja ehtymisestä. Öljy on keskeinen raaka-aine, mutta veden merkitys ihmisille ja myös teollisuudelle on elintärkeä.

Kun suurin osa ihmisistä kärsii vesipulasta, pitää sitä pystyä helpottamaan. Länsimaisen ihmisen pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että joka päivä tuhansia ja taas tuhansia lapsia kuolee puhtaan veden puutteeseen.

Jotta yhteiskunta kehittyisi ja pystyisi pitämään huolta väestöstään, pitää sen teollisuuden kehittyä.

Tulevaisuudessa teollisuuden vedentarve lisääntyy. Asiantuntijat jopa väittävät, että vedestä tulee kriittinen raaka-aine. Väite ei tunnu yhtään haetulta, kun tiedetään, että maapallon vesivarat ovat valtavat mutta käyttökelpoista pohjavettä tästä kaikesta on vain yksi prosentti.

Hyvä vertailuluku veden merkityksestä on se, että suomalainen käyttää kotitaloudessa reilut 200 litraa vettä vuorokaudessa. Teollisuudessa vedenkulutus yhtä työntekijää kohti lasketaan tuhansissa litroissa.

Kemiran ja VTT:n tutkimuskeskuksen tavoitteet ovat korkealla, ja niin ne pitää ollakin.

Makean veden valmistaminen merivedestä on kunnioitettava tavoite, vaikka sitä jo tapahtuu esimerkiksi Arabimaissa.

Suomalaisten pitää keskittyä siihen, että prosessi on entistä halvempaa ja näin käytettävissä myös vähemmän kehittyneissä maissa. Se on globaalia yhteisöllisyyttä ja todellista kehitysapua, johon pitäisi pyrkiä.

Lisää kuvauskohteita

Turun Myllysillasta tuli Suomen ehkä kuvatuin silta viime viikonvaihteessa, kun se alkoi äkkiä vajota poikkeuksellisen kovien talviolojen runtelemana.

Myllysilta ei kuitenkaan ole ainoa, jossa ongelmia voi ilmetä. Tiehallinnon arvion mukaan huonokuntoisia tai erittäin huonokuntoisia siltoja on Suomessa yli 700.

Kevät kun tästä etenee, silloista voi löytyä lisää kuvauskohteita.