Nyt odotetaan Kiviniemen vetoapua keskustalle

Mari Kiviniemestä (kesk.) tuli tämän viikon alussa Suomen pitkäaikaisin naispääministeri. Siihen ei ajallisesti paljon tarvittu, Anneli Jäätteenmäen (kesk.) pääministeriyttä kesti 69 päivää.

Viime aikojen gallupeissa on odotettu, koska Kiviniemen puheenjohtajuus ja pääministeriys alkavat näkyä keskustan kannatuslukemissa niitä nostavasti.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että keskusta on jumiutumassa kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien taakse kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Kokoomus on saanut varsin tasaisesti noin 23 prosentin kannatuslukemia, Sdp on jäänyt kokoomuksesta pari prosenttiyksikköä ja keskusta jo selvemmin. Keskustan kannatus on hiipunut alle 20 prosentin lukemiin viime kevään jälkeen.

Kun Matti Vanhanen astui sivuun sekä puolueen puheenjohtajan että pääministerin tehtävistä, odotettiin Mari Kiviniemen nostavan keskustan aivan erilaisiin kannatuslukemiin kuin mitä nyt on tapahtunut.

Pääministeripuolueen asema on harvoin ollut kadehdittava. Vastuu vie yleensä poliittista suosiota. Keskusta on saanut kärsiä tästä totuudesta Matti Vanhasen aikana erityisen paljon.

Vaalirahoitukseen liittyvät epäselvyydet on pääasiassa kytketty keskustaan, vaikka kokoomuslaisiakin epäillään väärinkäytöksistä. Jatkuva vaalirahauutisointi ei ole voinut olla heijastumatta keskustan suosioon.

Mutta ei keskustan kannatuksen hiipuminen ole pelkästään etelän median syy, vaikka entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen niin väitti. Kyse on myös politiikan kentän liikehdinnästä.

Erityisesti perussuomalaisten kannatuksen tasainen kasvu näyttää olevan poissa keskustalta. Aivan osattomiksi eivät tästä ilmiöstä jää kokoomus ja sosiaalidemokraatitkaan.

Perussuomalaiset saavat vastakaikua sanomalleen etelän kasvukeskusten ohella myös vanhojen puolueiden peruskannatusalueilla. Esimerkiksi Kotkan seutu on kärsinyt talouden rakennemuutoksesta viime vuosina, mikä näkyy sosiaalidemokraattien kannatuksen hiipumisena ja perussuomalaisten kannatuksen selvänä lisäyksenä.

Suomella on kansakuntana edessään isoja haasteita seuraavalla vaalikaudella. Taantuman synkimpinä hetkinä väläyteltiin jopa kolmen ison puolueen koalitiohallitusta, mutta se on toiveajattelua. Seuraavaankaan hallitukseen ei mahdu kuin kaksi isoa puoluetta.

Vaalivoiton ohella puolueiden tavoitteiden täytyy sopia tietyin osin yhteen. Tämä voi koitua kakkossijalla olevan puolueen esteeksi hallitukseen pääsylle. Siitäkin on olemassa esimerkkejä.

Ajankulua
eläkepäiville

Entinen formulakuski ja nykyinen ralliautoilija Kimi Räikkönen on ryhtynyt sveitsiläisen jääkiekkoseuran EV Zugin osakkaaksi.

Viime viikolla uutisoitiin toisen urheilutähden, Teemu Selänteen olevan osakkaana Suomeen rakennettavassa huippuhotellissa.

Kumpikin urheilija laittaa rahan tekemään työtä ja keksii samalla itselleen jotain tehtävää eläkepäiviksi.