Metsäveropäätöksiä jumitetaan

Puun myyntitulon veronhuojennusta ja metsävähennystä koskeva hallituksen esitysluonnos odottaa yhä hallituksen pöydällä ratkaisuaan. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johdolla tapahtuva valmistelu jumittaa pahasti.

Hallitusta on vaivannut koko ajan tietty otteettomuus metsän verokysymyksissä. Oma surullinen lukunsa on viime talven perintö- ja lahjaveroratkaisu. Hallitus ehti jo tiedottaa 8.2.2008 perintö- ja lahjaverohuojennuksen ulottamisesta myös puhtaaseen metsätilaan, mutta peruutti sitten 3.4.2008 antamassaan tiedotteessa uudistuksen täysin. Asiaan pitäisi palata mahdollisimman pikaisesti ja näin noudattaa hallitusohjelmaa.

Sama otteettomuus on saanut jatkoa metsän tuloveroratkaisuissa. Hallituksen sinänsä erinomainen puun myyntitulon 50 prosentin veronhuojennuspäätös tehtiin periaatetasolla 23.7.2008, metsävähennystä koskeva päätös jo 23.4.2008. Eduskunta ei vieläkään ole saanut kummastakaan pykäliä käsiteltäväkseen.

Puun myyntitulon veronhuojennus ja metsävähennys liittyvät taloudellisesti läheisesti toisiinsa. Metsävähennyksessä on kysymys puuston hankintamenosta, jonka osuus metsäalueesta maksetusta kauppahinnasta on yleensä 90–95 prosenttia lopun kauppahinnasta kohdistuessa metsän maapohjaan. Metsätalouden tuloverotuksessa tehtävä metsävähennys ei kuitenkaan ole 90 prosenttia, vaan 50 prosenttia metsän hankintamenosta.

Kevään periaatepäätös nostaisi metsävähennyksen 60 prosenttiin metsän hankintamenosta. Lisäksi tehtäisiin kaksi muuta metsäverojärjestelmän kokonaisuuden kannalta vähäistä parannusta, kun metsävähennyksen vuotuinen käyttöoikeus nousisi 40 prosentista 60 prosenttiin puun myyntitulosta ja metsävähennystä saisi vähentää myös toiselta metsävähennyksen piirissä olevalta kiinteistöltä saadusta puun myyntitulosta.

Metsävähennyksen pienten parannusten hinta olisi kuitenkin kova ja johtaisi metsänomistajien kannalta vahvasti miinusmerkkiseen kokonaisuuteen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan tehdyt metsävähennykset nimittäin tuloutuisivat metsätalouden pääomatulona kiinteistöä luovutettaessa. Metsävähennyksen hyödyksi metsänomistajalle jäisi lopulta vain veron suuruinen koroton laina. Olisi todella outoa, jos keväällä metsävähennysparannuksillaan rehennellyt hallitus näin käytännössä lähes mitätöisi koko metsävähennyksen.

Puuston hankintamenon vähentäminen on puun myyntitulon verotuksessa keskeistä. Olisi ennenkuulumatonta, jos esimerkiksi saha ei saisi normaalissa tuloverotuksessaan vähentää myyntitulostaan ostamansa raakapuun hintaa.

Voimassa olevan lain mukaan metsävähennykset tuloutuvat luovutusvoittoverotuksessa siten, että ne vähennetään luovutettavan kiinteistön hankintamenosta. Jos verovelvollinen käyttää luovutusvoittoverotuksessa hankintameno-olettamaa, metsävähennykset eivät tuloudu. Ne eivät tuloudu myöskään verovapaiksi säädetyissä sukupolvenvaihdosluovutuksissa.

Metsävähennystä koskeva uudistus olisi rakenteellinen ja sen kielteinen vaikutus metsänomistajille jatkuva. Jo nykytilanteen mukaisilla käyttämättä olevan metsävähennyksen luvuilla laskien kyseessä olisi ainakin 100 miljoonan euron verokaappaus metsänomistajilta. Näin viimekeväinen riemu vuositasolla noin kahden miljoonan veroeuron parannuksista metsävähennykseen rinnastuisi kuuluisaan housuihin laskemisen lämmittävään vaikutukseen pakkasessa.