Maankäyttö on muutakin kuin satamaa

Tulevaisuuden maankäyttö Raumalla on jälleen tapetilla, kun työn alla on uuden yleiskaavan visiointi. Yksi suuri kysymys, sataman sijoittuminen, uhkaa jättää tässä keskustelussa varjoonsa muut, raumalaiseen arkielämään olennaisella tavalla vaikuttavat asiat.

Sataman kanssa vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi, aspekti on raumalainen asuminen. Yleiskaava on se työkalu, joka määrittelee, millä suunnalla ja kuinka paljon kaupungissa on minkäkintyylisiä asuinpaikkoja tulevaisuudessa. Satamaan liittyvät valinnat eivät saa jättää varjoonsa tätä tärkeää maankäytöllistä kysymystä.

Tilanne on tosin varsin tuttu. Rauman voimassa oleva yleiskaava näki päivänvalon vuonna 2003 neljän vuoden työstämisen jälkeen. Tuolloin kävi selväksi jo kaavasuunnitelmien ja -luonnosten esittelytilaisuuksissa, että radanvarsitie ja Lampolan alueen marketsuunnitelmat hallitsivat yleiskaavakeskustelua.

Raumalaiset itse ovat tällä kerralla olleet kiitettävän kiinnostuneita kommentoimaan tulevia asumistarpeita. Merellistä asumista on toivottu lisää, samoin perinteisiä pientalotontteja tarvitaan jatkossakin, täydentävää keskusta-asumista unohtamatta. Alustavassa kaavavisiossa on vastattu huutoon, ja esimerkiksi merellisyyden tai ainakin merellisessä kontaktissa olevan asumisen vaihtoehtoja on todella pohdittu. Kompin lisäasuttaminen on mainio esimerkki niistä mahdollisuuksista, mitä merikaupungissa on yhä hyödyntämättä, Kanaalinvarresta puhumattakaan.

Merellisen asumisen toiveista kummunnee myös yleiskaavatyön yhteydessä esiin noussut ajatus sataman siirrosta. Pitkällä aikavälillä yksi ratkaisu voisikin olla siirtää satama pois kaupunkiasumisen tieltä. Hätähousun heiniä eivät nämä kaavailut kuitenkaan ole, ja olennaista onkin erottaa eri aikajänteet toisistaan.

Sataman suunnittelutoimikunta tekee Raumalla pohjatyötä tulevaisuuden laajennusalueen löytämiseksi. Kyse on siis reservialueesta, jonka satama voisi ottaa käyttöön vuoden 2030 jälkeen, jos tarvetta ilmenee. Siirtokysymys ei puolestaan ole vielä mukana tässä yleiskaavassa, vaan nyt puhutaan paljon pidemmästä tähtäimestä.

Aivan samaan tapaan Uudenkaupungin, Rauman ja Porin välinen Urpo-rata on kulkenut vuosikymmenet mukana jo maakuntatasonkin kaavoituksessa, vaikkei rataa koskaan ole rakennettu. Varaus merkitsee sitä, ettei sen rakentamista ole myöskään suljettu pois, jos olosuhteet joskus sellaista vaatisivat tai sallisivat.

Paikallispäättäjillä on hyvä olla punnittavanaan myös sataman siirtoon liittyvää pohjamateriaalia, jotta tulevaisuuden ratkaisuja tehtäessä ei suljeta pois vieläkin pidemmälle tulevaisuuteen luotaavia vaihtoehtoja.

Mitä seuraavaksi?

Kun vaalit tänään on käyty, ollaan Suomessa taas uuden edessä. Presidentinvaalit ovat nimittäin olleet kansan puheenaiheena nyt vähintään koko alkuvuoden.

Maahan ei tunnetusti mahdu kuin yksi puheenaihe kerrallaan, odotetaan nyt, minkä aiheen vuoro on seuraavaksi. Nouseeko esiin kokonaan uusi kohinan aihe vai palataanko jälleen tuttuun EU:n velkakriisiin?