Ulkopolitiikkaa tehdään puheilla ja teoilla

Toisen maailmansodan jälkeen silloinen presidentti J.K. Paasikivi opasti suomalaisia muistamaan ulkopolitiikassa maantiedettä, jolle emme voi mitään. Suomi oli silloisen Neuvostoliiton naapuri, ja nyt tuon aseman on perinyt Venäjä. Sillekään emme voi mitään.

Keskeisten kokoomusministerien Venäjää koskevat arvostelevat lausunnot ovat saaneet paljon tilaa julkisuudessa. Se kertoo hyvin, miten kompleksinen ja jopa neuroottinen suhtautuminen meillä on itäiseen naapuriin.

Venäjän suurvalta-aseman kyseenalaistaminen on arka asia, mutta ei niin arka kuin me ehkä täällä Suomessa kuvittelemme. Niin sanottu suuri yleisö ei tiedä koko asiasta Venäjällä mitään mutta Suomessa kyllä.

Ei Venäjä sen takia ala tiukentaa puutulleja tai elintarvikkeiden tuontia, että joku suomalainen poliitikko näkee Venäjän menettäneen suurvalta-asemansa.

Mutta tällaisiakin toimia on varastossa, jos Venäjä niitä haluaisi jostain syystä käyttää, mitä se ei tietenkään tee.

Retoriikka kuuluu politiikkaan, hyvässä ja pahassa. Ministerien lausunnot tuntuvat kieltämättä harkitsemattomilta ja myös vanhoihin tietoihin pohjautuvilta.

Venäjän kansantalous on suuruudeltaan tällä hetkellä eri luokkaa kuin Hollannin, johon valtiovarainministeri Jyrki Katainen sitä vertasi. Ranska tai Iso-Britannia sopivat paremmin Venäjän mittareiksi, ja ne ovat eurooppalaisia suurvaltoja. Katainen on myöhemmin myöntänyt virheensä.

Jos jotakin selitystä kokoomuslaisten ministerien lausumille haluaa etsiä, niin he ovat halunneet erottua muista puolueista ulkopolitiikan saralla.

Kun tiedämme oman selkäytimestä tulevan reaktion näihin asioihin, niin se on onnistunut halutulla tavalla. Puhetta ja otsikoita on riittänyt koko viikon.

Venäjä on edelleen merkittävä toimija Euroopan ja globaalillakin tasolla. Liialliseen vähättelyyn ei ole syytä meille tärkeän Venäjän-kaupan takia, siinä suhteessa Venäjä on suurvalta kasvavana taloutena. Suurvaltaa se edustaa myös ydinasemahtina.

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) totesi, että Suomen ulkopolitiikka suhteessa Venäjään ei ole muuttunut. Hän halusi näin muistuttaa hallituksen virallisesta linjasta.

Kokoomusministerien linjanvedot eivät ole suinkaan vähäpätöinen asia hallituksen sisälläkään.

Keskeisten ministerien on mahdotonta puhua yksityisinä henkilöinä. Heilläkin on oma vastuunsa, ulkoministeri ja puolustusministeri ovat keskeisiä ministereitä ja edustavat lausunnoillaan Suomen linjaa, ja onhan valtiovarainministeri pääministerin sijainen.

Mielenkiintoinen kysymys on se, jos kokoomus olisi pääministeripuolue. Olisivatko lausunnot olleet samanlaisia kuin viimeksi on kuultu?

Jos kansa on samaa mieltä, niin varmasti silloin puolueidenkin mielipiteet suuntautuvat niiden mukaisiksi.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen matkustaa alkavalla viikolla työvierailulle Venäjälle.

Katainen saa silloin varmasti selittää ainakin duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle, minkälainen suurvalta Venäjä oikein on. Ehkä asia kuitataan huumorilla, kuten Katainen uumoili.

Puhetta ulkopolitiikasta siis riittää tulevallakin viikolla.

Keskeistä on se, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat hyvät ja kaikesta huolimatta mutkattomat. Ne kestävät paljon enemmän kuin retorisia lausumia siitä, mikä on Suomen tai Venäjän asema maailmankartalla ja globaalissa taloudessa.

Luvassa ei ole ulkopolitiikan yöpakkasia eikä edes kesähalloja, vaikka joku sellaisiakin pelkää tai ehkä jopa toivoo.

pasi.katajamaki@lansi-suomi.fi