Sauli Niinistö sai kansalta vahvan mandaatin

Seuraavat kuusi vuotta Suomessa on kokoomustaustainen presidentti.

Sauli Niinistö voitti, kuten odotettiin kaikkien mielipidetiedustelujen perusteella, presidentinvaalit toisella kierroksella.

Ero hänen haastajaansa vihreiden Pekka Haavistoon oli kuitenkin selvempi kuin ennakkoon arvioitiin.

Talvi toi siis Haavistolle kylmän kyydin. Toisaalta Pekka Haavisto on tullut tunnetuksi Volkswagen Kupla -miehenä, joten mikään uusi asia ei kylmyys hänelle ole.

Ehdokkaiden ero oli kauttaaltaan samantyyppistä vaalipiireissä, mutta isoja erojakin löytyi.

Haaviston kannatus oli matalinta Vaasan vaalipiirissä, mikä ei suinkaan ole ihme.

Koti, uskonto ja isänmaa iskostuvat Pohjanmaalle niin vahvasti, että Haavistolla ei voinut olla siellä mitään jakoa. Sen sijaan Ahvenanmaa ja eteläinen Suomi tietyin osin toi hänelle ääniä.

Niinistö onnistui keräämään erityisesti Paavo Väyrysen (kesk.) ääniä maakunnista.

Väyrysen ohella myös perussuomalaisten Timo Soinin kannattajat vaalien ensimmäiseltä kierrokselta menivät Niinistön taakse, mikä oli odotettua.

Tosin kommentit valinnasta olivat tuttuja eli piti valita ruton ja koleran välillä.

Dosenteilla on taas tehtävää, kun he selvittävät, ketkä passivoituivat näissä vaaleissa ja minkä takia. Äänestysprosentti jäi joka tapauksessa luvattoman alhaiseksi.

Nyt nähtiin myös se, että sosiaalinen media ei sittenkään ollut kaikki kaikessa. Se loi harhan, että somen kautta valitaan seuraava presidentti.

Yllätys näytti olevan, että demareiden ja muun vasemmiston ensimmäisen kierroksen äänestäjät eivät lähteneet Haaviston taakse siinä määrin kuin odotettiin.

Osa sosiaalidemokraateista jäi kotiin, eikä vain pakkasen takia.

Paavo Lipponen oli ensimmäisen kierroksen ehdokas, eikä Niinistön tai Haaviston äänestäminen jaksanut enää kiinnostaa.

Nuoriso oli kummankin ehdokkaan takana, mutta Haaviston uskotaan saaneen nuoret vielä paremmin liikkeelle. Kokoomus ja vihreät olivat suosittuja koululaisvaaleissa ensi kierroksella, jolla äänestettiin aikuisten tapaan presidentistä.

Jo ennakkoäänten lasku osoitti, että Haavisto ei Niinistöä enää tavoita. Ero oli lopulta varsin selvä, Niinistö sai 1,8 miljoonaa ääntä Haaviston miljoonaa vastaan.

Aiemmin suorassa kansanvaalissa erot ovat olleet toisella kierroksella erittäin pienet. Nyt tilanne oli aivan toinen.

Niinistö-ilmiö oli vahva, vaikka Pekka Haavistonkaan tulosta ei pidä aliarvioida.

Pekka Haavistolla on iso poliittinen noste. Miten se kanavoituu, nähdään tulevaisuudessa. Jos Haavisto haluaa, voi hän vaikuttaa oman puolueensa politiikkaan enemmän kuin kukaan toinen ennen häntä.

Vihreiden johtotehtäviin Haavisto tuskin enää lähtee, se tie on kuljettu loppuun. Luultavaa on, että Haavisto tähtää kansainvälisiin tehtäviin.

Ehkäpä työ voi olla jokin sellainen, johon uusi tasavallan presidentti hänet nimittää.

Vaalien henkinen vaikutus on tietenkin iso.

Suomessa on ollut 30 vuotta sosiaalidemokraattitaustainen presidentti. Nyt meillä on Sauli Niinistö presidenttinä ja kokoomuksen Jyrki Katainen pääministerinä.

Mitään tavatonta ei yhden puolueen värisuora ole, sosiaalidemokraatit ovat tottuneet siihen menneinä vuosikymmeninä.

Paljon riippuu Sauli Niinistöstä, mutta hän on päivänpolitiikan yläpuolella kuten presidentin pitääkin.

Töitä hän varmasti tekee Suomen eteen yhtä lailla kuin kannattajat ovat tehneet työtä hänen hyväkseen yli puoluerajojen.

Niinistöstä saadaan takuuvarmasti yhteiskunnan aktiivinen keskustelija. Syrjäytyminen oli hänen tärkeitä vaaliteemojaan, ja siitä on hyvä aloittaa.

Sauli Niinistön suosio on ollut Mauno Koiviston (sd.) kansansuosioon verrattavaa.

Niinistö haluttiin ehdokkaaksi jo vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Vaikka tappio tuli Tarja Haloselle seuraavissa vuoden 2006 vaaleissa, oli kannatukselle luotu vahva pohja.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hän sai historian parhaan äänisaaliin.

Verrattuna kahteen merkittävään poliitikkoon, Paavo Lipposeen ja Paavo Väyryseen, Niinistön näytöt ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eivät ole yhtä vakuuttavat.

Merkittävää on kuitenkin se, että Niinistö toimi pari vuotta Euroopan Investointipankin varapääjohtajana. Se oli kansainvälinen verkostoitumispaikka, kuten myös maanosamme oikeistojohtajat kokoavan Euroopan demokraattisen unionin EDU:n puheenjohtajuus.

Sauli Niinistö on Euroopassa tunnettu poliitikko.

Niinistön persoona on vedonnut pitkään suomalaisiin.

Otsaansa kurtistava entinen valtiovarainministeri on nauttinut poikkeuksellista kansansuosiota kauan, ehkä kauemmin kuin kukaan hänen aikalaisensa.

Suosion ovat todistaneet sekä kuuden vuoden takainen presidentinvaali että monet viime vuosina tehdyt mielipidetiedustelut.

Niinistön vahvuus on ollut kannatus läpi puoluekentän. Hän vastaa tämän hetken äänestäjien käsitykseen siitä, millainen tasavallan presidentin tulee olla. Se antaa hyvät lähtökohdat lähteä viemään Suomea kohti tulevaa.

Haasteita varmasti riittää vaikka muille jakaa.

Positiivista Sauli Niinistön kannalta on se, että kansan mandaatti on erittäin vahva.

pasi.katajamaki@lansi-suomi.fi