Maahanmuuton hyödyt ja hinnat

Maahanmuutosta on tulossa kuumimpia teemoja ensi kevään eduskuntavaaleihin. Aihe ei ole helppo; puolueiden pitäisi yhtä aikaa puolustaa rajat ylittävää inhimillisyyttä ja tavallisten suomalaisten arkisia etuja. Käytetyimmäksi keinoksi valikoituu varmaan toisten puolueiden ehdotusten ja motiivien lytistäminen. Oman, rakentavan vaihtoehdon muotoileminen on vaikeaa, kun pitäisi myötäillä monia mielipiteitä, joita äänestäjäkunnassa velloo.

Tarvitaanko Suomeen maahanmuuttajia? Kysymykseen ei tietenkään voi vastata kyllä tai ei. Tänne ei tarvita väkeä, joka ei edes pyri sopeutumaan maan oloihin, ei opiskele kieltä, ei etsi työtä eikä piittaa Suomen laeista ja tavoista. Yhä epäiltävämpää on myös, tarvitaanko edes ahkeraa ja kunnollista väkeä uhkaavana ammottavan työvoimapulan tukkeeksi. Työvoimapula kun on osoittautunut silkaksi fiktioksi. Jokin määrä suurten ikäluokkien ihmisiä on toki jäänyt tai lähiaikoina jäämässä eläkkeelle, mutta tämä ei näytä vapauttavan juuri ollenkaan työpaikkoja - tuottavuuden parantamisen nimessä lähtevien paikat jätetään täyttämättä.

Kenellekään ei ole voinut jäädä epäselväksi, että Suomi velkaantuu parhaillaan suorastaan kurkkua kuristavaa vauhtia. Tässä tilanteessa luulisi syynättävän hyvin tarkasti, käytetäänkö julkista rahaa joissain kohdin liian väljästi. Ainakin sellainen asenne tuntuu tyhmältä ja kohtuuttomalta, että Suomella olisi varaa paikata muiden maiden sosiaalisia ja yhteiskuntapoliittisia laiminlyöntejä.

Ajankohtainen asia on kysymys oleskelulupaa hakevien iäkkäiden ihmisten toimeentulosta. Sisäasianministeriössä on valmistunut ulkomaalaislain muutosehdotus, jonka mukaan oleskelulupa voitaisiin myöntää nykyistä useammin täysi-ikäisen Suomen kansalaisen vanhemmalle. Jos ehdotetun kaltainen laki olisi jo ollut voimassa, venäläisen Irina Antonovan ja egyptiläisen Eveline Fadeyelin käännytysasiassa olisi kaiketi päädytty oleskeluluvan myöntämiseen.

Onko siis tulossa laki, jonka seurauksena Suomeen alkaa virrata maahanmuuttajien iäkkäitä äitejä ja isiä? Sisäministeriö myöntää, että oleskelulupahakemusten ja myönnettävien oleskelulupien määrä todennäköisesti lisääntyisi. Hankkeeseen sisältyy kuitenkin myös muuta. Ehdotuksen mukaan hakijan toimeentulon tulisi olla turvattu. Toisin sanoen oleskeluluvan hakija ei voi jättäytyä sen varaan, että toimeentulotuki sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kaikille Suomessa asuville.

Miten toimeentulo sitten käytännössä turvataan? Ilmeisesti esimerkiksi niin, että oleskelulupaa hakevan vanhuksen Suomessa asuvat lapset ottavat tälle vakuutuksen, joka antaa turvaa sairastumisen tai muun hoivantarpeen varalta. Tällaisen järjestelyn vaatiminen on täysin asianmukaista, vaikka vastuu ja kustannukset varmaan kernaasti jätettäisiin kunnan kannettavaksi. Suomessa asuvat lapset ovat tienneet, että heidän vanhemmallaan on lain perusteella äärimmäisen vähäiset mahdollisuudet saada oleskelulupa ja sitä seuraavat etuudet. Kenties on luotettu median, kirkon ja muiden vastaavien tahojen painostusvoimaan, joka kääntäisi oleskelulupakäytännön mummoille myönteiseksi. Tällaiseen ohjaukseen ei sen paremmin lainsäätäjän kuin toimeenpanijankaan pidä alistua.

”Lupaamme pitää äidistä huolta” -tyyppiset lausumat eivät ole minkään arvoisia, ellei niihin liity selvää taloudellista sitoutumista.