Kulttuurimurha

Nytpä kävi niin, että joulukuun tekstistäni tulikin suora linja näihin mietteisiin. Kirjoitin silloin, miten Porilaisten marssin tulta lyövä kalpa oli saanut minut muistelemaan lyseoaikaisia tiernapoikien miekkoja ja niiden säilyttämistä voimistelunopettajien kopin nurkassa vanhan Lyseon alimmassa kerroksessa.

Siitä Levan ja Immun kopista sitten tuli jostakin merkillisestä syystä mieleeni, että sen kopin vasemmalta puolelta seinänviertä jatkettaessa päädyttiin aulan perällä pienelle ovelle, jonka kautta päästiin kanaalin puolella olevaan eteisaulaan. Siis siihen eteiseen, jonka kautta opettajat yleensä tulivat työpaikalleen ja jonka kautta mentiin jonossa juhlasaliin joulu- ja kevätjuhliin.

En ollut sen oven olemassaolosta aivan varma, joten rupesin joulun jälkeen systemaattisesti kyselemään kaupungilla vastaantulevilta entisiltä lyseonpojilta, muistavatko he sitä ovea.

Poikien vastaukset sopivat ihan hyvin Gaussin käyrälle. Toiseen päähän käyrää osui muiden muassa ekaluokan pulpettikaverini, lappilainen Seppo, joka kertoi kouluvuosinaan kokeneensa olonsa kaupungissa maalaispoikana sen verran ulkopuoliseksi, että hänelle ei juurikaan muistoja koulurakennuksesta jäänyt.

Toiseen päähän pamautti sitten tapansa mukaan varmasti Pärssisen Tunnu, että totta kai siinä sellainen ovi oli ja sitä eivät oppilaat saaneet käyttää. Naurahdinkin hänelle, että taisitpa kiellosta huolimatta siitä kulkea, kun sen niin hyvin muistat.

Kuoroveljeni Aarto puolestaan muisteli, että hän oli joskus mennyt Poikakuoron jonossa siitä ovesta juhlasaliin esiintymään.

Nelisenkymmentä lyseolaista kerkesin tenttaamaan ennen kuin soitin Lamminpään Kaukolle, joka oli ennen uuden koulutalon rakentamista Pipan jälkeen vahtimestarina muutaman vuoden myös vanhassa koulussa. Hän hetken mietiskeli ja totesi sitten, että kyllä siinä ovi oli ja sen edessä oli lankuista tehdyt portaat.

Arvelimme, että ilmeisesti ne portaat oli tehty tilapäisiksi silloin, kun kuusikymmenluvun alussa siihen aulaan erotettiin kevyellä väliseinällä ns. kieliluokka.

Kaupungintalon alakerran arkistoista haettiin pyynnöstäni Lyseon piirustuksia. Löytyi ainoastaan julkisivukuvat, ja alkoi jo vaikuttaa siltä, että talon pohjakuvat olivat lopullisesti kadonneet.

Viime viikolla Saarisen Kalle sitten soitti hehkutellen ja totesi, että pingo – hän oli Feren talon kuvia hakiessaan aivan sattumalta löytänyt alkuperäiset piirustukset vuodelta 1913. Kalle totesi, että kuvat olivat erään porilaisen työntekijän jäljiltä niin oudossa paikassa, että olisivatkohan koskaan tulleet esille, jollen olisi niitä häneltä kysellyt ja hän puolestaan sitten oli tunnistanut ne kaivatuiksi Lyseon kuviksi vain pienellä sivujen väliin kurkistuksella.

Syy, miksi nyt kaupungin juhlavuonna halusin kirjoittaa entisestä koulustani, on se, että mielestäni kuusikymmenluvun lopulla päättäjät tekivät suorastaan kulttuurimurhan, kun alistuivat rahan houkutukselle ja tuomitsivat komean Vivi Lönnin suunnitteleman jugendtyylisen rakennuksen purettavaksi.

Rikosta ei lievennä se, että varmaankin osalla entisistä koulun oppilaista oli kovastikin pahoja muistoja kouluvuosistaan ja siksi ehkä rakennus heidän mielestään jouti pois silmistä.

Toivon tämän kirjoitukseni myös hillitsevän tämän päivän purkuintoilijoita ja auttavan niitä, jotka maltillisemmin suhtautuvat kaiken uudistamiseen ja laajentamiseen.

Lisäksi on myönnettävä, että olen kovasti kateellinen Tipulan flikoille ja Yhteiskoulun oppilaille. He voivat edelleen mennä entiseen opinahjoonsa ja löytää sieltä menneiden kouluvuosien tunnelmat ja nostalgian. Meiltä vanhan Lyseon pojilta ne tuntemukset on lopullisesti ryövätty.

Ja muutaman vuoden kuluttua ne ryövätään myös uuden koulutalon entisiltä oppilailta.

Keväällä 1962 Lyseossa keskikoulunsa päättänyt 5.c-luokkamme viettää kesäkuun alussa 50-vuotisluokkajuhlaansa. Olemme tehneet sen kunniaksi aloitteen puretun Lyseon pihanpuoleisten ulko-ovien paikan merkitsemisestä nykyisin tontilla olevan rakennuksen sisälle.

En muuten kertaakaan kouluaikanani kulkenut siitä oikeanpuoleisesta ovesta.

matti.pursiheimo@pp.inet.fi