Ilmoja on pidellyt ja pitää vastakin

Kuluva kesä on ollut poikkeuksellinen kaikilla Ilmatieteen laitoksen käyttämillä mittareilla mitattuna.

Suomalaisia on hemmoteltu historiallisen lämpimillä kesäsäillä, vaikka kaikki eivät siitä ole innostuneet. Työpaikoilla on hikoiltu, elleivät ilmastointilaitteet ole olleet riittävän tehokkaita. Ulkotöissä työnteko on ymmärrettävästi ollut kaikkea muuta kuin mukavaa.

Mutta ei sää pelkästään ole vain kahvipöytäkeskustelujen aihe, sillä on myös yhteiskunnallisia ja talouteen liittyviä vaikutuksia.

Hyvinvointi, vihreä verotus ja kestävä kasvu olivat keskeisiä teemoja, kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) esitteli ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi.

Kuluttaja maksaa ilmastonmuutoksesta ison laskun lämmittämisessä ja muussa energiankäytössä.

Viime talven perusteella moni on hämmästellyt sähkölämmityksen arviolaskuja ja uusia vuosi- ja muita edullisempia sopimuksia on tehty sähköyhtiöiden kanssa.

Moni ilmalämpöpumpun viime talvena hankkinut on kesällä viilentänyt asuntoaan sellaisiin lukemiin, että talven hyöty on kesällä kuitattu lisääntyneenä sähkönkulutuksena.

Ja kaikki ilmastonmuutoksen takia.

Kaikkien pahimpien epäilijöidenkin on helpompi uskoa ilmastonmuutokseen viime talven ja tämän kesän sääilmiöiden perusteella.

Talvi oli paikoin paitsi kylmä myös runsasluminen, muutamin paikoin lunta oli enemmän kuin vuosikymmeniin. Kesä puolestaan on tähän mennessä rikkonut lämpöennätyksiä, ja myös elokuu vaikuttaa ennätyslämpimältä.

Uusi ja suorastaan pelottava ilmiö ovat olleet lukuisat syöksyvirtaukset tai trombit, jotka ovat kaataneet metsää yli miljoona kuutiota. Myrskyt ovat aiheuttaneet tuntuvia aineellisia vahinkoja ja vahingoittaneet myös ihmisiä.

Kukaan ei ole sentään vielä kuollut, mutta läheltä piti -tilanteita on raportoitu useita.

Tämän viikonlopun aikana ukkosmyrskyjä on odoteltu lukuisille paikkakunnille eri puolille Suomea. Pitää vain toivoa, että Ilmatieteen laitoksen ennustukset olisivat tässä kohtaa vääriä.

Ilmaston muuttumisesta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhden vuoden tai vuodenajan perusteella.

Lämpimiä kesiä ja kylmiä sekä runsaslumisia talvia on ihmisen elämään mahtunut, kun ikää on riittävästi. Muisti on vain yllättävän lyhyt näissä asioissa, mieleen eivät palaudu muutaman vuoden saatikka parinkymmenen vuoden takaiset helteet tai kovat pakkaset.

Kaiken tänäkin vuonna koetun jälkeen on parasta lähteä siitä, että jonkinlainen muutos on meneillään, ja varautua siihen sään osalta tulevaisuudessa.

Saamme edelleen nauttia tai kärsiä Siperian aroilta kylmää tuovista ilmavirtauksista ja välillä samalta suunnalta tulevista ennätyshelteistä ja kaikesta tältä väliltä. Säälle emme voi mitään.

Meillä aikuisiällä olevilla on varmasti edessä kylmiä ja runsaslumisia talvia ja kosteita, kuumia ja myös kuivia kesiä ja näiden erilaisia välimuotoja. Nuoremmat saavat varautua vieläkin isompiin muutoksiin, jos uskomme niin sanottuja asiantuntijoita.

Valtiotasolla ensi vuoden budjetti pitää huolen siitä, että täällä Suomessa saamme kaikki osaltamme osallistua ilmastotalkoisiin tavalla tai toisella.

Toinen ja paljon kansallista tasoa vaikuttavampi on se, mitä tehdään globaalilla tasolla ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseksi.

Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta on neuvoteltu tänä kesänä Bonnissa, ensimmäistä kertaa Kööpenhaminan joulukuisen epäonnistuneen kokouksen jälkeen. Perjantaina päättyneiden neuvottelujen ilmapiiri oli pessimistinen, tuloksia ei saatu aikaan.

Ainoa mitä voimme varmuudella tehdä sääolojen muutoksessa, on yrittää sopeutua niihin niin hyvin kuin osaamme.

pasi.katajamaki@lansi-suomi.fi